Keskustelut keskeytyivät SAK:n tuotua pöytään maan hallituksen ohjelmassaan kaavailemia muita työelämän heikennyksiä. KTK:n jäseniä edustavan JUKOn lähtökohta oli, että neuvottelut keskittyvät työmarkkinamalliin, mikä jo sekin on riittävän haastavaa. Neuvottelujärjestö ei edelleenkään hyväksy lakiin säädettävää vientivetoista palkankorotusmallia.
Edellytämme myös, että hallitus ei vie malliaan eteenpäin. Julkisalojen laahaavaa palkkakehitystä ei voi lukita vientialojen palkankorotustasoon. Neuvotteluissa palkoista on huomioitava myös ala- ja sektorikohtaiset tilanteet.
Seuraava tarkastelupiste työmarkkinoilla on hallitusohjelman sovittelujärjestelmää ja työmarkkinamallin muutoksia koskevan kirjauksen lausuntokierroksen lopputulema. Edelleen toivomme kuitenkin, että uusi malli saataisiin ratkaistua työmarkkinaosapuolten kesken.
Keskustelut keskeytyivät SAK:n tuotua pöytään maan hallituksen ohjelmassaan kaavailemia muita työelämän heikennyksiä.
Vientivetoinen palkkamalli pahentaa julkisalojen työvoimapulaa
Hallitus on kirjannut ohjelmaansa niin sanotun vientivetoisen palkkamallin. Siinä keskeisten vientialojen palkankorotukset määrittelisivät myös muiden alojen korotukset.
Jos kirjaus toteutuu, se rajoittaisi valtakunnansovittelijan tai sovittelulautakunnan mahdollisuuksia tarjota yleistä linjaa korkeampia palkankorotuksia.
Samalla se vähentäisi julkisen sektorin keinoja kilpailla yksityisen sektorin kanssa osaavasta työvoimasta. Useat julkisalojen työpaikat kärsivät työvoima- ja resurssipulasta, mikä jo nyt vaarantaa kansalaisten lakisääteisen oikeuden yhdenvertaisiin julkisiin palveluihin.
Uuden työmarkkinamallin tiimoilta osapuolet tapasivat ensimmäisen kerran 24. marraskuuta, kun työnantajajärjestöt työministeri Arto Satosen toiveesta kutsuivat palkansaajien keskeiset edustajat keskustelemaan tavasta, jolla Suomessa jatkossa sovittaisiin palkankorotukset.
Työministeri on kertonut kutsuvansa työmarkkinaosapuolet käymään läpi lausuntopalautetta sovittelujärjestelmän ja Suomen työmarkkinamallin kehittämisestä. Lausuntoaika päättyy 8. tammikuuta 2024.
